a- Pienennä tekstiä
100 % Palauta teksti normaalikokoon
A+ Suurenna tekstiä

Bioanalyytikoksi on entistä vähemmän mahdollisuuksia kouluttautua – samalla näitä erityisosaajia tarvitaan koko ajan enemmän. ISLABin ylihoitaja Merja Ålander toivookin koulutuspaikkoja lisää: alueelliset tarpeet on huomioitava tämänhetkistä paremmin, ja ammattiin on voitava kouluttautua entistä joustavammin.

Kun oireet havaitaan mahdollisimman varhain ja toimenpiteisiin ryhdytään nopeasti, hoidon vaikutukset tehoavat tyypillisesti paremmin. Tämä terveydenhuollon periaate toimii myös silloin, kun puhutaan tulevaisuudessa häämöttävästä bioanalyytikkopulasta.

Bioanalyytikon tehtävät vaativat erityistä ammattiosaamista, ja näin ollen myös erityistä, juuri tähän pätevyyteen valmistavaa tutkintoa. Tätä nykyä Savonia-ammattikorkeakoulu on ainoa oppilaitos, joka tarjoaa bioanalyytikkokoulutusta ISLABin toiminta-alueella.

Bioanalyytikot – toisin sanoen, laboratoriohoitajat – ovat ISLABin suurin henkilöstöryhmä. Kun koulutuspaikkojen vähäisyyteen liittää vielä ammattikunnan ikärakenteen ja sen myötä vuosittain kasvavan eläköitymisen, on selvää, että nykyinen kehitys johtaa mitä todennäköisimmin jo lähivuosina merkittävään työvoimapulaan.

ISLAB tekee aktiivisesti töitä luodakseen parempia edellytyksiä alueelliseen bioanalyytikkokoulutukseen ja turvatakseen sen myötä osaajien saatavuuden myös tulevina vuosina. Olemme vastikään käynnistäneet Savonia-AMK:n kanssa satelliittiryhmät sekä Pohjois-Karjalassa että Etelä-Savossa, jotta myös näillä seuduilla asuvat, alasta kiinnostuneet saisivat mahdollisuuden hankkia bioanalyytikon pätevyyden. Vaikka tämän päivän teknologia mahdollistaa toimivat etäopetusratkaisut, tutkinnon vaatima työharjoittelu voidaan suorittaa ainoastaan oikeassa laboratorioympäristössä. Siksi koulutuspaikkoja on oltava tarjolla mahdollisimman laajasti.

Tämänhetkiset koulutusryhmät ovat kuitenkin pieniä, ja tutkinnon hankkiminen kestää 3,5 vuotta. Laitekeskeinen, analytiikkaan vahvasti liittyvä laboratorioala vaatii kaiken kaikkiaan pitkän perehdytyksen, joten aikaa ei ole hukattavaksi. Koulutuspaikkoja on saatava lisää koko valtakunnan tasolla, ja sekä monimuoto- että muuntokoulutuksen mahdollisuuksiin on tartuttava rohkeasti ja aktiivisesti. Moni terveydenhuollon ammattilainen on kiinnostunut laajentamaan osaamistaan ja kouluttautumaan bioanalyytikoksi. Täysi irrottautuminen opintoihin voi olla kuitenkin iso haaste, kun perhettä ja kenties asuntolainaa on syntynyt – siksi on voitava tarjota parempia mahdollisuuksia hankkia lisää pätevyyttä työn ohella.

Koulutusmahdollisuuksien parantamisen lisäksi toimenpiteitä on suunnattava entistä enemmän terveydenhuoltoalan yleisen mielikuvan vahvistamiseen. Erityisesti nuorten ihmisten houkuttelemiseksi alalle meidän on pystyttävä kertomaan toiminnastamme ja sen merkityksestä tavalla, joka puhuttelee, motivoi ja sitouttaa. Jotta osaajat saadaan pysymään, on organisaatioiden osattava tulla työnantajina vastaan. On voitava tarjota entistä yksilöllisempää suhtautumista, joustoa ja asioita, joita uuden sukupolven työntekijät edellyttävät.

Työelämän pelisäännöt ovat muuttuneet, ja niin päättäjien kuin terveydenhuollon organisaatioiden on osattava mukautua uuteen tilanteeseen. Kaikki lähtee siitä, että saamme madallettua alalle kouluttautumisen kynnystä mahdollisimman paljon.

-ISLABin ylihoitaja Merja Ålander