Sairaalakemistiksi erikoistuminen avaa suorastaan yllättäviä mahdollisuuksia perehtyä terveydenhuoltoon useammastakin näkökulmasta. ISLABin erikoistuva sairaalakemisti Olli Jääskeläinen avaa blogikirjoituksessaan erikoistuvan sairaalakemistin arkea ja kertoo, mikä tekee toimenkuvasta mielenkiintoisen ja merkityksellisen.
Jo valmistuneen ja myös erikoistuvan sairaalakemistin työ on aito syväsukellus laboratorioanalytiikkaan ja siihen liittyvään laatutyöhön. Tehtävät ja vastuualueet vaihtelevat toimipaikan mukaan – monimuotoisuus on yksi työnkuvaa kaikissa tilanteissa ilmentävä sana. Tämän myötä sairaalakemistiksi erikoistuva saa koko ajan uusia tilaisuuksia tutustua terveydenhuollon isoon kuvaan, mikä avaa uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia omalle ammatilliselle kehitykselle.
Sen lisäksi, että sairaalakemistin työtehtävät ovat vaihtelevia, ne kattavat useita tasoja sairaalalaboratorion toiminnasta: mukaan mahtuu niin laadunvalvontaa, analytiikan ongelmatilanteita, menetelmien testausta, asiakasosapuolten konsultointia kuin laitehuollon kaltaisia asioita. Kaiken kaikkiaan työpäivä voi pitää sisällään useiden pienistä yksityiskohdista muodostuvien kokonaisuuksien hallintaa.
Tuleva ja valmistunut sairaalakemisti onkin parhaimmillaan pienessä paineessa, sillä hän osaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja myös hoitaa niitä valmiiksi napakasti. Kiireellisimmät tilanteet tuppaavat tapahtumaan usein samanaikaisesti, ja kun työt on tyypillisesti aikataulutettu tarkkaan, joustavuutta vaaditaan aika ajoin. Odottamattomiin käänteisiin on syytä varautua, niin että kokonaispaletti pysyy hallinnassa myös silloin, kun yllätykset vääjäämättä osuvat kohdalle.
Jos päivittäisen työn painopisteen voidaankin sanoa olevan laboratorioanalytiikassa, tarjoaa se paljon mahdollisuuksia myös sosiaaliseen kanssakäymiseen ja ajatustenvaihtoon muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Yhteistyö muun analyyttisen henkilöstön sekä sairaalahenkilökunnan kanssa on tiivistä, ja keskusteluja käydään säännöllisesti myös laitetoimittajien ja muiden verkostokumppaneiden kanssa. Sen lisäksi, että aktiivinen kommunikointi edistää päivittäisten tehtävien laadukasta hoitoa, voi se parhaimmillaan kehittää niin organisaation toimintamalleja kuin vaikkapa laitteiden toiminnallisuuksia.
Sairaalakemistin työ on jo erikoistumisvaiheessa laboratorioanalytiikan ammattilaistyötä, joka avaa mahdollisuuksia testata omia kyvykkyyksiä ja kehittää osaamistaan siihen suuntaan, jonka kokee oman uransa ja tavoitteidensa suhteen mielekkääksi. Paljon on tietysti kiinni omasta aktiivisuudesta ja osallistumisesta, mutta tällä alalla eteneminen ja tehtävien vaihtelevuus ovat kiinni myös siitä, mitä itse kukin työltään nyt ja tulevaisuudessa haluaa.
Analytiikka on lähtökohtaisesti tuttu osa-alue kaikille, jotka ovat opiskelleet pääaineenaan kemiaa tai biokemiaa. Jos aihepiiri ja sen lääketieteelliset sovellukset ovat osoittautunut kiinnostaviksi ja niiden parissa haluaa omaa osaamistaan syventää, erikoistuminen sairaalakemistiksi on luonteva tapa.
Erikoistuminen lähtee liikkeelle erikoistumispaikan hakemisella ja hakemalla jatko-opiskelijaksi sairaalakemistin koulutusohjelmaan. Käytännön työ erikoistuvan sairaalakemistin roolissa kattaa suurimman osan opinnoista, mutta mukaan tulee myös tietty tuntimäärä erikoisalakohtaista opiskelua. Jos erikoistuvalla sairaalakemistillä ei jo ole filosofian lisensiaatin tutkintoa, se suoritetaan erikoistumisen aikana.
Erkoistumisjakso on laaja ja kattava. Sairaalakemistiksi erikoistuu keskimäärin 4–5 vuodessa. Sinä aikana oppii työn sisällöstä jo huomattavan paljon, joten erikoistumisvaiheen päätyttyä pystyy luontevasti jatkamaan koulutusta vastaavissa tehtävissä.
Sairaalakemistiksi kouluttautuminen vaatii aikaa ja pitkäjänteistä sitoutumista, mutta vaihteleva ja monipuolinen työ tekevät tästä investoinnista varmasti kannattavan.