Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Uuden lainsäädännön mukaan ISLABin nykyinen organisaatiomuoto – liikelaitoskuntayhtymä – ei ole useamman hyvinvointialueen omistamana mahdollinen. ISLABin hallintojohtaja Anu Tervala kertoo, että muutoksesta haluttiin tehdä mahdollisimman mutkaton, niin että se turvaisi sekä toiminnan jatkuvuuden että parhaan mahdollisen palvelun sekä omistajille että uusien hyvinvointialueiden potilaille.
Kun vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy vuoden 2023 alussa kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle, moni asia muuttuu. Yksi niistä on ISLABin toimintamalli – hyvinvointialueita nimittäin säätelee hyvinvointialuelaki, joka ei tunne liikelaitoskuntayhtymää yhteistyön juridisena muotona.
Hyvinvointialueiden perustamisen yhteydessä diagnostiikkapalvelut onkin organisoitava uudestaan myös hyvinvointialueiden muodostamilla yhteistyöalueilla. Toisaalta tilanne antoi meille hyvän mahdollisuuden arvioida perinpohjaisesti, kuinka pystymme varmistamaan sekä palvelujemme tason että niiden jatkuvuuden parhaalla mahdollisella tavalla myös jatkossa.
Käytännössä ISLABilla oli kaksi vaihtoehtoa: muuttuminen joko osakeyhtiöksi tai hyvinvointiyhtymäksi. Laadimme selvityksen osakeyhtiömallissa toimimisesta jo vuonna 2017, ja jatkoimme sitä vuonna 2019 teettämällämme arvonmäärityksellä. Kevään 2021 aikana laadimme eri rakennevaihtoehtoja kuvaavan raportin päätöksenteon tueksi.
Näiden selvitysten lisäksi teetimme asiasta ulkopuolisen arvion. Lopputulemana oli sangen yksiselitteisesti, että hyvinvointiyhtymä on sekä tarkoituksenmukaisin että taloudellisin vaihtoehto laboratoriopalveluiden tuottamiseksi.
Sen lisäksi, että hyvinvointiyhtymä on ISLABin omistajien tahtotilan mukainen ratkaisu, on se myös paras vaihtoehto turvaamaan laboratoriotoiminnan jatkuvuus Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon hyvinvointialueilla. Hyvinvointiyhtymän toimintaa, hallintoa ja taloutta koskevat säädökset ovat hyvin samanlaisia kuin nykyisten liikelaitoskuntayhtymien – siksi ISLABin nykyinen toimintamalli sopii hyvin pohjaksi myös hyvinvointiyhtymän toiminnalle.
ISLABin toiminta, sopimukset, sekä olemassa oleva infrastruktuuri (henkilöstö, toimipisteverkosto, tietoverkko, tietojärjestelmät ja niihin rakennetut integraatiot) voidaan saumattomasti siirtää hyvinvointialueille, ilman minkäänlaisia katkoksia palvelun tuottamisessa.
Toisin kuin osakeyhtiömuotoisena toimijana, ISLAB pystyy hyvinvointiyhtymänä ottamaan vastaan viranomaistehtäviä entiseen tapaan. Näin osaamisemme huoltovarmuuteen varautumisessa sekä esimerkiksi tartuntatauteihin ja veripankkitoimintaan liittyvissä tehtävissä hyödyttää niin potilaita kuin suomalaista yhteiskuntaa, myös jatkossa.
Myös toimintamme avoimuus säilyy, sillä kilpailutamme edelleen omat laite- ja muut hankintamme ja suhteutamme ostot käytettävissä olevaan budjettiin. ISLAB on hyvinvointiyhtymänä omistajiensa tavoin hankintalain alainen toimija.
Kaiken kaikkiaan hyvinvointiyhtymä antaa toimintamuotona ISLABille parhaat mahdollisuudet tuottaa jatkossakin palveluja, jotka tukevat asiakkaidemme ja omistajiemme ydintehtävää, taloudellisesti järkevällä ja huoltovarmuuden kannalta mietityllä tavalla. Samalla se mahdollistaa diagnostiikan kaltaisten toimintojen hoitamisen isona yksikkönä. Tässä ISLAB pystyy hyödyntämään valmista rakennetta ja varmistamaan tarkoituksenmukaisen yhteistyön kiinteänä osana hoitoketjua.
