Valtakunnallinen suolistosyöpäseulonta
Suomen sosiaali- ja terveysministeriö vastaa syöpäseulonnoista ja niitä ohjaavasta lainsäädännöstä. Seulontaan on kuulunut jo useita kymmeniä vuosia rintasyöpäseulonta ja kohdun kaulaosan syövän seulonta. Valtioneuvosto päätti lisätä seulontaohjelmaan suolistosyövän seulonnan vuoden 2022 alusta alkaen.
Suolistosyövät on Suomen kolmanneksi yleisimpiä syöpiä ja vuosittain todetaan noin 3 500 uutta syöpätapausta. Suolistosyöpäseulonnan tarkoitus on löytää suolistossa olevat kasvaimet esiaste- tai varhaisvaiheessa. Kun pahanlaatuiset muutokset voidaan todeta aikaisemmin, jo ennen näkyvien oireiden ilmaantumista, pystytään vähentämään kustannustehokkaasti syövän ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta väestössä. Seulonnassa käytetään ulosteen piilevän veren osoitusta immunokemiallisella testillä. Se tarkoittaa sitä, että ulostenäytteestä voidaan määrittää silmille näkymätöntä verta, joka voi olla merkki suoliston muutoksista. Jos seulonnassa havaitaan verta, tehdään jatkotutkimuksena yleensä paksusuolen tähystys. Useimmiten ulosteen veri johtuu muista syistä kuin syövästä, kuten peräpukamista, suoliston tulehduksista tai hyvänlaatuisista kasvaimista.
Vastuu suolistosyöpäseulonnan toteuttamisesta on hyvinvointialueella, mutta hyvinvointialue voi halutessa toteuttaa seulonnan kokonaan tai osittain ostopalveluna. ISLAB hyvinvointiyhtymä päätti alkaa tarjoamaan suolistosyöpäseulontaan liittyvää palvelua, minkä toteuttamiseksi perustettiin ISLABin Seulontakeskus. Seulontakeskuksen vastuulla on lähettää seulontaan oikeutetuille henkilöille kutsupaketti, analysoida näytteet ja toimittaa testin tulokset seulottaville. Lisäksi seulontakeskus kokoaa ja toimittaa koko seulontaketjua koskevat tiedot Suomen Syöpärekisteriin.
ISLABin Seulontakeskus on laajentunut 2024
Suolistosyövän seulonta alkoi vuonna 2022 ikäryhmästä 60–68-vuotiaat (vuosina 1954–1962 syntyneet) ja tulee laajenemaan ikäryhmittäin vuoteen 2031 asti. Sen jälkeen kaikki 56–74-vuotiaat saavat kahden vuoden välein kutsun osallistua seulontaan. Vuonna 2024 Etelä- ja Pohjois-Savon alueella suolistosyöpäseulontaan kuuluu noin 36 000 henkilöä. Lisäksi Siun sote on liittynyt mukaan ISLABin Seulontakeskukseen, jolloin myös noin 15 000 Pohjois-Karjalalaista saa laboratoriostamme kutsupaketin tämän vuoden aikana.
Seulontaan ja mahdollisiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on tärkeää
Jos näytettä ei jostain syystä voida analysoida, esimerkiksi näytettä on liikaa, lähetetään seulottavalle uusi kutsupaketti. Negatiivisista seulontatuloksista lähtee vastaus seulottavalle kirjeenä, jossa kerrotaan, mitä negatiivinen seulontatulos tarkoittaa. Positiivisista seulontatuloksista menee vastaus ensin hyvinvointialueen seulontahoitajalle. Tarkoituksena on, että seulontahoitaja ehtisi olla seulottavaan yhteydessä ennen positiivisen vastauksen saapumista kirjeellä, jotta seulottavalle aiheutuu mahdollisimman vähän huolta. Seulontahoitajan yhteydenoton jälkeen tyypillinen jatkotutkimus on paksusuolen tähystys, jossa suolen kunto selvitetään. Tarvittaessa samalla voidaan ottaa koepaloja tai poistaa polyyppeja. Jos tähystyksessä ei havaita mitään poikkeavaa, seulottava saa seuraavan kutsun 6 vuoden kuluttua. Muussa tapauksessa hoito toteutetaan normaalien hoitokäytänteiden mukaisesti.
Vuonna 2023 ISLAB lähetti kutsukirjeitä yhteensä 34 923 kpl ja kutsun saaneista 77 % osallistui seulontaan. Osallistumisaktiivisuus oli hyvä ja huomattavasti parempi kuin muissa pohjoismaissa. On kuitenkin havaittu, että kiinnostus osallistua seulontaan on laskemassa koko Suomessa. Vuoden 2023 seulontanäytteistä kaikkiaan noin 5 % oli positiivisia. Positiivisen tuloksen saaneista yli 1 300 henkilöä päätyi jatkotutkimuksiin, joista merkittävin on paksusuolen tähystys. Tähystykseen päätyneistä melkein jokaisella löydetään jonkinlaisia muutoksia suolistosta. Osa positiivisen seulontatuloksen saaneista ei kuitenkaan osallistu jatkotutkimuksiin, jolloin syövän esiasteita saattaa jäädä löytymättä. Jatkotutkimuksiin olisikin tärkeä osallistua, kun niihin kutsutaan.
Suoliston tilanne voi muuttua vuosien varrella, minkä vuoksi on tärkeää osallistua seulontaan kahden vuoden välein. Yksi negatiivinen seulontatulos ei ole tae siitä, etteikö muutoksia voisi myöhemmin tulla esiin. Osallistumalla suolistosyövän seulontaan voidaan parantaa kansanterveyttä ja kohdentaa terveydenhuollon rajallisia resursseja tehokkaasti.
Lisätietoa:
ISLAB Suolistosyövän seulonta https://www.islab.fi/ajanvaraus/suolistosyovanseulonta/
Suomen syöpärekisteri https://syoparekisteri.fi/seulonta/suolistosyovan-seulonta/
Lähteet:
Suomen Syöpärekisteri. Syöpätilastosovellus ja Suolistosyövän seulonnan laatukäsikirja, julkaistu 18.4.2024.
Färkkilä M. Suolistosyövän seulonta toimii. Lääkärilehti 51-52/2023, 2099.